Positiivisin mielin kohti uutta kautta

Ramsaun Adamstalin kentän 18. reikä ei ole mikään erityisen vaikea haaste hyvälle golfarille: 200 metriä pitkä leveähkö par-3 ilman kummempia esteitä. Hyvä avaus kantaa viheriölle asti, ja vähän heikommallakin par on helposti saavutettavissa. Näin ajatteli Juuso Kahlos asetellessaan palloaan heinäkuisen Challenge Tourin kilpailun ensimmäisen kierroksensa puolivälissä tiille avausta varten. Hyvä fiilis oli perusteltu, sillä kilpailu oli alkanut mukavasti. Kuudennelle reiälle oli lipsahtanut yksi bogi, mutta muuten peli tuntui jopa paremmalta kuin mitä tuloskortti antoi ymmärtää.

Noin kymmenen minuutin ja tuskallisen viiden lyönnin päästä Kahlos poimii pallon reiästä, ja kaikki aiempi positiivisuus on kadonnut tuplabogiin. “Maailmani kaatui saman tien”, Kahlos muistelee naurahtaen.

Puttipeli oli viime kesänä välillä hukassa, mutta loppukesän alkuasentomuutos toi muutosta parempaan suuntaan.

Siirtyminen USA:n yliopistokentiltä ammattilaispelaajaksi Eurooppaan ei ole helppoa, eikä se johdu pelkästään pitkästä lentomatkasta. College-golf on raakaa kilpailua, mutta toisaalta pelaamiseen keskittyminen on tehty pelaajille helpoksi. Kunhan opinnot sujuvat kelvollisesti, joukkueen mukana kulkiessa ei tarvitse juuri miettiä muita golfkentän ulkopuolisia asioita. Kisamatkat ja harjoitusleirit järjestetään valmiiksi, ja Floridan ilmastossa golfaaminen on ympäri vuoden vähintään yhtä miellyttävää kuin Suomen vähälumisissa kesissä.

Aloittelevalla ammattilaisella on sen sijaan muutakin mietittävää. Pitää rakentaa oma kilpailukalenteri ja suunnitella harjoittelu, sekä järjestää näille jostain myös rahoitus. Keväällä Juuso Kahlos Oy:n itseoikeutettuna toimitusjohtajana aloittanut Kahlos myöntää, että uudet kuviot sotkivat ajoittain pelaamista: “Kun ympärillä alkoi pyörimään yritysasioita ja kilpailuistakin oli yht’äkkiä mahdollista saada rahaa, pää alkoi mennä vähän sekaisin. En oikein tiennyt mihin keskittyä.”

Alkukesän pelit sujuivat vaihtelevasti, ja alakanttiin menneet kisat johtivat välillä turhankin suuriin korjausliikkeisiin. “Yritin löytää vastausta jostain, ja muutin koko ajan pieniä asioita siinä toivossa, että pelini paranisi. Unohdin perusasiat ja korjasin virheitä toisilla virheillä. Se on ymmärrettävää, mutta tyhmää.”

Kauden loppua kohti peli alkoi kuitenkin loksahdella paremmin paikoilleen. Nordic Leaguen Suomen esikarsinnasta tuli rutiinivoitto, ja kuukautta myöhemmin Nordic Leaguen karsintafinaalista jäi taskuun hyvä kortti tulevalle kaudelle. Loppukesän rohkaisevat otteet loivat myös uskoa talven harjoituskauteen. Keskittyminen on pysynyt pitkälti perusasioissa: “Pallon paikka, liikkeellelähtö ja täydet kierrot ovat olleet minulle aina haasteellisia. Niissä on oltava joka päivä huolellinen.”

”On tosi kiva päästä pelaamaan, ja tulen ottamaan kaikki onnistumiset ja epäonnistumiset oppina tulevaa varten.”

Ammattilaispelaajalla on paljon vastuita, mutta samalla vapauksiakin. Yliopistogolfin hektisestä maailmasta poistumisella on ollut myös hyvät puolensa, kun harjoittelua pystyy tekemään enemmän omilla ehdoilla. ”UCF:ssä karsittiin joka viikko kisoihin, eikä pelin kehittämiselle ollut juuri aikaa. Valmentajani Mika Piltzin mielestä tämä talvikausi on tehnyt minulle todella hyvää”, pitkästä aikaa talveaan Suomessa viettävä Juuso toteaa. Kausi alkaa Nordic Leaguen talvisarjan kilpailulla Espanjassa jo kuukauden päästä, jota ennen Kahlos menee muutamaksi viikoksi harjoittelemaan kisapaikoille. Suomessa talviharjoittelu tapahtuu lähinnä hallissa ja punttisalilla, joten kaipuu oikealle nurmelle alkaa olla jo suuri.

Myös bisnespuolella tilanne näyttää hyvältä. Osakeyhtiö alkaa hiljalleen nousta jaloilleen, ja tulevaan kauteen on voinut keskittyä ilman huolta toimeentulosta. Erityiskiitos kuuluukin yhteistyökumppaneille DECOlightille, Abacusille, Sjaelsolle sekä tietysti kotiseuralle Pickala Golfille, Golfliittoa unohtamatta.

Tulevalla kaudella tavoitteena ei ole pelata koko kautta ilman tuplabogia, sillä niitä sattuu kaikille. Samassa Adamstalin kilpailussa ensimmäisen kierroksen pelikaveri pelasi ensimmäisen kierroksen ihan yhtä huonosti, lopetti kilpailun loistavasti ja pelaa tulevana kesänä Euroopan kiertueella. Sen sijaan Kahlos lupaa nauttia pelaamisesta, ja suhtautuu jokaiseen hetkeen kehitysmahdollisuutena. ”On tosi kiva päästä pelaamaan, ja tulen ottamaan kaikki onnistumiset ja epäonnistumiset oppina tulevaa varten.”